Sähkön käytöllä voidaan säästää energiaa.
Ilmalämpöpumput ovat yleistyneet kotitalouksissa.
EU on asettanut tavoitteeksi parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Energiapalveludirektiivissä on yhteiskunnan muille toiminnoille kuin päästökauppasektorin yrityksille (kuten asuminen, liikenne, maatalous, palvelut) asetettu yhdeksän prosentin energiansäästövelvoite aikavälillä 2008-2016.
Sähköauto on tulevaisuutta
Energiateollisuuden visio vuoteen 2050 ennakoi sähkön ja kaukolämmön parantavan energiatehokkuutta ja vähentävän energian loppukäyttöä yli 20 prosenttia nykytilaan verrattuna. Sähköllä on merkittävä rooli teollisuudessa, kotitalouksissa sekä palvelusektorilla, rakennusten lämmityksessä sekä liikenteessä. Energian loppukäyttö tehostuu myös teollisuuden prosesseissa. Energiatehokkuuden parantuminen kasvattaa sähkön osuutta energian koppukäytöstä nykyisestä 28 prosentista noin puoleen.
Määrätietoisilla energiansäästö- ja energiatehokkuustoimilla voidaan saavuttaa 37 terawattitunnin (TWh) suuruiset säästöt energian loppukulutukseen vuoteen 2020 mennessä, totesi työ- ja elinkeinoministeriön asettama energiatehokkuustoimikunta kesäkuussa 2009. Työn painopiste oli päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, tarkastelussa olivat yhdyskuntarakenne, rakennukset, liikenne, kotitaloudet ja maatalous, teollisuus sekä julkinen ja yksityinen sektori.
Toimikunnan esittämät toimenpiteet alentavat energian loppukulutusta vuonna 2020 noin 11 prosenttia verrattuna tilanteeseen ilman ehdotettuja toimia. Säästetty energia vastaa noin 9,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennystä.
Suurimmat laskettavissa olevat säästöt toimikunta löysi uuden ajoneuvoteknologian (8,5 TWh), uudis- ja korjausrakentamisen määräysten (4,9 TWh), haastavampien energiatehokkuussopimusten (2,8 TWh) ja laitteiden energiavaatimusten (2,1 TWh) avulla.
Toimikunnan toimenpide-ehdotukset sekä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritettyjen energian loppukäytön tehostamistavoitteet sekä linjaukset muodostavat energiansäästön ja energiatehokkuuden kokonaissuunnitelman.
Suomi on energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoiset kattavat energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmukset ovat esimerkkejä tuloksellisesta energiansäästöistä. Yritysten vapaaehtoista energiansäästötyötä tehostaa elinkeinoelämän ja valtiovallan välinen energiatehokkuuden puitesopimus, joka on voimassa 2008-2016. Teollisuuden suuret energiankäyttäjät ja merkittävä joukko pienempiä yrityksiä ovat olleet mukana energiansäästötyössä jo yli 10 vuotta. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa elinkeinoelämän energiankäytöstä mukaan energiatehokkuussopimukseen. Sopimusjärjestelmä kattaa 60 prosenttia energian loppukulutuksesta Suomessa.